Fysioterapeuttien osaaminen paremmin käyttöön myös Suomessa

Olen saanut seurata fysioterapia-alaa ja fysioterapeuttien toimintaa Ruotsissa tytäryhtiömme Medeman kautta. Vaikka fysioterapeutin työ on pääpiirteissään samanlaista molemmissa maissa, on siinä myös eroja. Ruotsalaiskollegani saavat muun muassa tehdä diagnooseja ja hyödyntää ultraäänikuvantamista diagnoosin teossa. Listasin muutamia toimintatapojen eroja ja ajatuksiani siitä, miten myös Suomessa fysioterapeuttien erinomaista osaamista voisi hyödyntää paremmin.

Fysioterapeuteille oikeus diagnosointiin

Ruotsalaisfysioterapeuttien oikeus tehdä diagnooseja ja hyödyntää siinä ultraäänikuvantamista tehostaa hoitopolkua merkittävästi. Usein fysioterapeutin tekemä ultraäänitutkimus riittää eikä lääkärin vastaanottoa tai raskasta ja hidasta ketjua kuvantamisen ja lääkärin välillä tarvita. Tämä nopeuttaa hoidon aloittamista ja lyhentää usein sairauslomaa. Myös rahaa säästyy.

Fysioterapeuttien vahvempi rooli hoitoketjussa ja oikeus diagnoosien tekoon olisi järkevää myös Suomessa. Fysioterapeuttien koulutus antaa erinomaiset valmiudet tutkia tuki- ja liikuntaelimistön rakennetta ja toimintaa. Tarvitaan toki lisäkoulutusta muun muassa ultraäänikuvantamisessa, mutta eiköhän se ole järjestelykysymys. Järjestely voisi toimia esimerkiksi niin, että tarvittavan jatkokoulutuksen ja testien läpäisyn jälkeen fysioterapeutti saa luvan myös diagnosoida tietyn tyyppisiä ongelmia.

Suoraan fysioterapeutin vastaanotolle

Ruotsissa fysioterapeutille voi mennä ilman lääkärin lähetettä myös julkisessa terveydenhoidossa. Samanlaista menettelyä on kokeiltu myös Suomessa joillakin alueilla. Suoravastaanotossa tuki- ja liikuntaelinten vammoista kärsivä potilas ohjataan ensin fysioterapeutille ja vasta sen jälkeen tarvittaessa lääkäriin. Tämän toimivuudesta on jo nyt vahvaa näyttöä, säästöä tulee sekä ajallisesti että taloudellisesti.

Toimintatapaa kannattaisi kokeilla Suomessa useammalla paikkakunnalla. Suoravastaanottojen kautta fysioterapeuttien osaaminen tulisi paremmin hyödynnettyä. Potilaan hoitoon pääsy nopeutuu ja kuntoutus tehostuu. Lääkärien aika kohdentuisi sellaisille potilaille, joiden tilanne vaatii vastaanottokäyntiä.

Hoito on kokonaispaketti

Ruotsissa potilaan hoitopolku on mietitty kokonaisvaltaisesti, ja kuntoutus on oleellinen osa sitä. Esimerkiksi julkisen puolen olkapääleikkauksessa potilas ohjataan toimenpiteen jälkeen fysioterapeutin vastaanotolle, josta hän saa harjoitusohjeet ja myös harjoitusvälineet mukaansa.

Suomessa potilas saa leikkauksen jälkeen harjoitusohjeet, mutta muuten hän jää usein oman aktiivisuutensa varaan. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, sillä kuntoutuksella on toipumisessa valtava merkitys: jopa 90 prosenttia leikkauksen onnistumisesta riippuu kuntoutuksen onnistumisesta.

Harjoitusvälineet aktiiviseen käyttöön

Ruotsalaisessa terveydenhuollossa käytetään monipuolisesti fysioterapiaan liittyviä harjoittelu- ja kuntoutusvälineitä. Näitä annetaan tai myydään myös potilaiden omatoimiseen kotiharjoitteluun. Esimerkiksi vastuskuminauhojen kysyntä on Lojerin Ruotsin yhtiössä moninkertainen Suomeen verrattuna.

Myös suomalaiset fysioterapeutit tekisivät palveluksen sekä omalle liiketoiminnalleen että potilaalle, jos he aktiivisemmin myisivät harjoitusvälineitä. Heillä on kuitenkin tarkka tieto siitä, millaisista välineistä asiakas hyötyy. Jos kuntoutusohjeet tehdään vastustuskuminauhalle, pallolle tai kepille, kannattaisi potilaalle myös myydä kunnollinen harjoitusväline eikä ohjata paikalliseen urheilukauppaan, josta mukaan tarttuu usein jokin samankaltainen väline.

Fysioterapeuteilla on merkittävä rooli hoitoketjussa ja sen tehostamisessa. Omasta osaamisesta kannattaa olla ylpeä ja tuoda sitä myös esille!

Terveisin,


Vili Rahkonen
Aluepäällikkö, fysioterapeutti
puh. 010 830 6741