Lojer 100 vuotta
Osa 1: Vammalan Konepaja
Lojer-konsernin tarina sai alkunsa vuonna 1919, kun peltiseppä ja kruunarin kisälli Niilo Ranni perusti Vammalan Konepajan. Toiminnan alkuvuosina Vammalan Konepaja pyrki vastaamaan 1920-luvun yleisiin tarpeisiin, joita Suomessa oli sodan jälkeen. Aluksi konepajassa korjattiin muun muassa polkupyöriä ja lastenrattaita. Vammalan Konepajan toiminta laajeni kuitenkin nopeasti. Jo vuonna 1922 Ranni päätti ostaa konepajalle oman tontin asuinrakennuksineen Vammalan ydinkeskustasta, nykyisen Vammalan torin itälaidalta.
Osa 2: Työntökuulat
1930-luvulla Vammalan Konepajassa valmistettiin muun muassa potkukelkkoja, puntareita ja kivihiomakoneita. Arjen työkalujen lisäksi urheilusta innostunut kansakunta osti nostopainoja ja työntökuulia. Vuonna 1934 Konepaja ja Suomen Urheiluliitto solmivat sopimuksen urheilukilpailuissa tarvittavien naisten ja miesten työntökuulien valmistamisesta. Sopimuksen allekirjoittivat Vammalan Konepajan Niilo Ranni sekä Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen. Valitettavasti Kekkosen kuulantyöntötulos ei ole jäänyt arkistoihimme – epäilemättä se olisi yhä rautaa Kekkosen urheilutaustan tietäen.
Osa 3: Asevarikko 1
Talvisodan kynnyksellä asevarikko siirrettiin pääkaupungista Vammalan Konepajan tiloihin vuonna 1939 nimellä Asevarikko 1. Ensimmäisenä tehtävänä oli kivääreiden monteeraus ja korjaaminen. Myöhemmin valmistettiin konekiväärien ja pistooleiden osia. Sotien aikana Asevarikko valmisti noin puolet ammutuista tykinammuksista. Sotien jälkeen se osallistui sotakorvauksien maksamiseen tuottamalla erilaisia koneen osia. Samoihin aikoihin Vammalan Konepaja muuttui osakeyhtiöksi
Osa 4: Pihakaivopumput
Vammalan Konepajan tärkeimpiä tuotteita 1930–40-luvuilla olivat pihakaivojen pumput. Niiden kysyntä oli kovaa jatkosodan jälkeisinä vuosina, kun Karjalasta muuttaneille evakoille oli järjestettävä vedensaanti Itä- ja Pohjois-Suomen uudisraivaustiloilla. Samaan aikaan Konepaja keskittyi myös koti- ja maatalouskoneiden kehittämiseen ja valmistamiseen.
Niilo Ranni johti Vammalan Konepajaa yli 30 vuotta. Hän kuoli vuonna 1953, jonka jälkeen hänen vaimonsa Anna Ranni siirtyi yrityksen johtoon. Nainen johtoasemassa oli erittäin harvinaista 1950-luvulla.
Osa 5: Pumppaamalla maailmalle
NIRA 6 tunnettiin Suomessa rantasaunojen vesipumppuna, farmarisäiliöiden öljypumppuna sekä metsäkoneiden tankkauspumppuna. 1960–70-luvuilla NIRA-pumpun suosio kasvoi myös ulkomailla. Etenkin Norjan vuoristoisille seuduille NIRA 6 -pumppua myytiin menestyksekkäästi ”Hyttepumppe”-nimellä. Myöhemmin pumppuja vietiin Afrikkaan asti silloisen kehitysyhteistyön myötä. Menestyksekkään tuotekehityksen tuloksena NIRA AF-85 -suoravetokäsipumppu selvisi testivoittajana Maailmanpankin kenttä- ja laboratoriotesteissä.
Pumput olivat aikanaan niin suosittuja, että jopa kuninkaalliset saatiin niitä testaamaan.
Osa 6: Siirtyminen terveysteknologiaan
Vammalan Konepaja siirtyi terveysteknologiaan sattumalta 80-luvun alussa, kun tuolloisen toimitusjohtajan Seppo Suuriniemen fysioterapeuttivaimo pyysi valmistamaan vastaanotolleen hoitopöydän. Uudesta hoitopöydästä tuli menestys, ja Instrumentarium otti sen osaksi tarjontaansa. Pian hoitopöytä levisi jo kansainvälisesti.
Konepaja tuli fysiatrian alalla tunnetuksi viimeistään silloin, kun Ruotsin edustusjoukkue otti käyttöönsä Konepajan valmistamia hoito- ja hierontapöytiä Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988. Hoitopöydillä lienee ollut oma osansa, kun ruotsalaiset saivat kisoissa neljä kultaa ja kaksi pronssia. Mutta mikä tärkeintä, Suomi sai neljä kultaa, kaksi pronssia ja lisäksi yhden hopean!
Osa 7: Merkittävät investoinnit
1980-luvulla Konepaja teki isoja satsauksia sähkömekaniikkaan, CNC-tekniikkaan, robottihitsaukseen ja pulverimaalauslinjaan, jotka mahdollistivat yhtiön kiihtyvän kehityksen. Oman rauta- ja alumiinivalimon sekä koneinvestointien ansiosta yrityksellä oli mahdollisuus valmistaa kaikki terveydenhuollon laitteet alusta asti itse.
Vammalan Konepaja halusi olla edelläkävijä myös tietotekniikan saralla, mikä tarkoitti isoja investointeja uusimpiin tietoteknisiin laitteisiin. Aikansa huippumoderni tietokone MikroMikko 1 hankittiin vuonna 1983. Mitäköhän 2 MHz -prosessorilla ja 5 MB -kovalevyllä varustetulla tietokoneella saisi nykyään aikaiseksi?
Osa 8: Tehtaat Afrikkaan
1980–1990-luvulla kaivopumppuja kehitettiin Afrikan oloihin ja erityisesti naisille sopivaan käyttöön. Pumput saivat kiitosta helppokäyttöisyydestä, huollettavuudesta sekä kestävyydestä. Vuonna 1991 Vammalan Konepajan liikevaihdosta jopa neljännes tuli kehitysmaista. Niinpä sekä Tansaniaan että Ghanaan perustettiin omat tehtaat pumppujen valmistukseen.
Presidentti Tarja Halonen vieraili Tansanian tehtaalla pari vuosikymmentä myöhemmin vuonna 2003 ja ilahtui näkemästään: ”Aina mietitään, millä tavalla saadaan yrityksiä kaikkein köyhimpiin maihin, todella köyhiin. Jokainen tietää, ettei niihin mitään suurta ryntäystä ole. Vammalan Konepajan pumpputehdas on hyvä esimerkki yrityksestä. joka jatkoi Tansaniassa toimintaansa senkin jälkeen kun valtion tuki heille loppui.”
Osa 9: Konepajasta Lojeriksi
Vammalan Konepaja osti Oy Lojer Ab:n sairaalasänkyjen valmistus- ja markkinointioikeudet 80-luvun lopulla. Vuosina 1995–2004 yritys laajensi toimintaansa muillakin yritysostoilla. Vuonna 2006 yritys teki brändiuudistuksen, jolloin Lojer-tuotemerkistä tuli myös yhtiö uusi nimi. Vammalan Konepaja -nimi ei enää kertonut nykyaikaisesta terveysteknologiaa valmistavasta yhtiöstä.
Osa 10: Viennin kasvu
Lojerin idänkauppa lähti kunnolla käyntiin useiden vuosien tahmeuden jälkeen, kun Venäjälle perustettiin edustusto vuonna 2009. Samalla mm. muutettiin tuotetarjontaa osittain rajustikin vastaamaan Venäjän markkinoita ja tarpeita. 5 miljoonan myyntitavoite saavutettiin arvoidun viiden vuoden sijasta vain kahdessa vuodessa!
Lojerin Suomessa valmistettujen korkealaatuisten tuotteiden suosio on sittemmin jatkunut menestyksekkäästi eri puolilla maailmaa. Kaukaisimpia vientikohteita ovat esimerkiksi Chile, Saudi-Arabia ja Etelä-Korea. Esimerkiksi Indonesiaan Lojer toimitti 70 leikkauspöytää ja niihin kuuluvia lisävarusteita vuonna 2016. Kauppa oli Lojerin historian suurin yksittäinen toimitus, ja sen kokonaisarvo oli noin kaksi miljoonaa euroa.
Osa 11: Tuotekehityksen huipulla
Lojer Oy:ssä on aina satsattu tuotekehitykseen. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii huippuominaisuuksilla varustettu vuonna 2008 ilmestynyt Lojer Scandia -leikkauspöytä, joka sai ilmestyessään alan ammattilaisilta paljon kiitosta muun muassa muotoilun, käytettävyyden ja teknisten ominaisuuksien ansiosta.
Vuoden 2016 alussa lanseerattua Manuthera 242 -hoitopöytää on tituleerattu maailman monipuolisimmaksi hoitopöydäksi. Ainutlaatuisilla ominaisuuksilla varustettu ja kansainvälisesti patentoitu hoitopöytä on voittanut useita palkintoja. Tammikuussa 2017 Lojer palkittiin Fennia Prize -kilpailussa Manuthera-hoitopöydän mm. innovatiivisesta tuotemuotoilusta ja edistyksellisestä teknisestä suunnittelusta.
Osa 12: Antimikrobisuuden esiinmarssi
Vuodesta 2016 asti Lojer on ollut mukana HygTech Alliancessa, suomalaisten yritysten yhteenliittymässä, joka on kehittänyt maailman ensimmäisen korkean hygieenian tuotekokonaisuuden kosketusperäisten infektioiden torjumiseen. Lojer keskittyy antimikrobisissa tuotteissaan kriittisiin kosketuspintoihin. Niissä perinteiset pintamateriaalit korvataan materiaaleilla, jotka estävät aktiivisesti bakteerien leviämistä. Lisäksi tuotteisiin lisätään kosketusvapaita ratkaisuja.
Meilahteen vuonna 2018 avattuun Uuteen lastensairaalaan Lojer toimitti 80 antimikrobista tutkimuspöytää. Niiden pinnat on maalattu mikrobien kasvua ehkäisevällä maalilla, verhoilussa on käytetty hopeaionikäsittelyä ja lisävarusteissa antimikrobista kuparia tai maalattuja pintoja. Lastensairaalan pikkupotilaille sopivat tutkimuspöydät ovat markkinoiden matalimmat.
Osa 13: Palveluliiketoiminnasta uusi tukijalka
Lojer on kehittänyt kalusteiden ja tarvikkeiden rinnalle myös kokonaisvaltaisia huolto- ja ylläpitopalveluja sekä laiterekisteriä. Lojer osti vuonna 2018 Teoteam Oy:n sairaalakalusteiden huoltoon erikoistuneen yksikön sekä keväällä 2019 Merivaara Oy:n sänkyliiketoiminnan lisäksi niihin kuuluvan huolto- ja varaosabisneksen.
Vuonna 2013 lanseerattiin Toimiva vuodepaikka -palvelu, jossa asiakasorganisaatio ei itse omista sänkyjä, vaan vuokraa ne Lojerilta. Sänkyjen lisäksi asiakas saa palveluna patjat, huollot, korjaukset varaosineen ja sänkyjen vaihdot. Vuokrasänkyjä voi käyttää myös kotihoidossa.
Laki velvoittaa alan toimijoita ylläpitämään luetteloa hallinnassaan olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Vuonna 2017 markkinoille tuodun Lojerin Easy Care -laiterekisterin avulla terveydenhuollon yritykset voivat ylläpitää reaaliaikaista rekisteriä.
